8.10.2020

Kodin anatomia

Muutimme. Jälleen. Masentavaa katsoa omaa muuttohistoriaansa.2007, 2011, 2014, 2015, 2017, 2019,2020. Pidemmät pätkät ovat ajalta kun olin n.20v. Vuonna 2015 muutimme asuntoon Heinolan keskustassa, pidin siitä asunnosta ja se tuntui kodilta. Ilman Forssan opintoja olisimme luultavasti asuneet siinä tähän vuoteen asti. Jokin aika sitten vapautui rivariasunto alueelta, jonka tunnen kodikseni. Asuinhan saman kadun varrella 2007-2011 ja elin tuohon aikaan sosiaalivuosiani joten alueeseen liittyy paljon muistoja. Tällä samaiselta alueelta löytyy myös Anjalankatu jonka tunnen kodikseni ihan spesifisti, vaikka en kyseisellä kadunpätkällä ole koskaan asunut. Tommola tuntuu kotoisalta ympäristöltä, mutta siellä on erikseen ydinalueet jotka erityisesti tuntuvat tutuilta ja kodikkailta. Ne kaksi aluetta jäävät punaisen alueen sisään. Niiden lisäksi on vielä kyseisiltä alueilta tietyt kadunpätkät kuten Anjalankatu jotka ovat erityisiä. Sitä kodin tuntua on vaikea selittää. Tässä asunnossa on kaikkea mitä toivoa voi ja toivon että ei muuteta tästä ainakaan kymmeneen vuoteen. 


Täällä kuuluu myös Ysäriradio!!! Ja varmaan myös muutkin kanavat. Viimeksi olen kuunnellut radiota Forssassa koska asunnossa Heinolan keskustassa ei kuulunut radio ja olohuoneen mallin vuoksi nettiradiota ei saanut viritettyä kaiuttimista.

23.9.2020

Pölyn leijailua

 Makaan sängyllä ja verhon raosta tulee valonsäde. Näen kuinka sädettä pitkin leijuu pölyä. Pienenpieniä hiukkasia. Jään seuraamaan pölyn leijailua ja vajoan ajatuksiini. Seuraan kuinka hiukkaset lähestyvät mustan pöydän pintaa. Osuessaan pöydän kohdalle hiukkasista muodostuu pienen pieni pyörre. Aurinko on ilmeisesti lämmittänyt pöydän pinnan ja lämmin ilma tekee pyörteen. 

Havainnoin arjessa tällaisia asioita. En tiedä tekeekö kukaan muu niin. Tavallaan tuntuu että katson maailmaa toisinaan lapsen silmin, samoin kuin silloin joskus. Tuntuu että se on osa minua joka ei ole muuttunut. Näin Lehtopöllön polkiessani töistä kotiin.

12.9.2020

...Fix their hearts or die

 Hmm, olisi syksyä tarjolla. Syksyisiin asioihin kuuluu ehdottomasti Twin Peaks ja villapaita, mullan tuoksu ja kylmyys. Jostain syystä Julee Cruise ja Elliot Smith ovat Michael Jacksonin ohella kovassa kulutuksessa. Ysäriä, Bodomia ja Sentencediä on käytetty urakalla vuodesta toiseen, joten siirryn kevyempiin vesiin kunnes on taas yllämainittujen aika. Muutto edessä taasen, tällä kertaa mieluisa sellainen. Saimme perheen kanssa unelmien asunnon. Vuokralle tottakai, koska suhteeni kiinteään omaisuuteen on nihkeä.

27.8.2020

Michael Jacksonin jalat

Koska taas on hetki aikaa katsoa kaikkea turhaa netistä. Tosin mun mielestä Michael Jacksonin musavideot eivät ole millään tavalla turhaa, vaan ihan älyttömän viihdyttäviä. Pidin kyseisestä artistista jo kersana. Mut siis miten ne jalat menee ?! :D Jaksan vuodesta toiseen ihmetellä ja innostua siitä, koska se on siistiä. Osaisinpa itsekin. Maailmassa on paljon lahjakkaita artisteja, mut jostain syystä nykymusiikki ei iske muhun yhtään. Ja tusinakamaa tulee nykyisin enemmän joka tuutista niin hyvät hukkuu helpommin joukkoon.  Ajattelin tehdä Palak Paneeria. Pitää tehdä se juusto ekaksi. :P

8.8.2020

Pimpelipompeli

 Mikäs sen mukavampaa. Aamun hiljainen hetki ja Donkey Kong Country soundtrack. Pelimusiikki vanhoista peleistä lämmittää mieltä. Muutenkin tykkään biiseistä joissa on pelimusiikkiääniä. Kännykän soittoääninä loistavia. Vanhoilla peleillä tarkoitan Playstationia ja sitä vanhempia. Nintendo64 ja Dreamcast jäivät aivan vieraiksi.

17.7.2020

Juurikasvu.org

Hmm. Taas on yhden nostalgiakirjaston kohtalo vaakalaudalla. Juurikasvu.org . Tämä oli kaksikymppisenä The Paikka jakaa hiustenhoitokokemuksia ja muitakin asioita. Tiivis porukka lähti Hairstoren foorumilta 2005 ja perusti Juurikasvun. Aktiivisin kauteni oli varmasti 2006-2008. Foorumi on hiljentynyt hiljentymistään ja sen ylläpito vaatii rahaa jota ei ole. En ole maksanut jäsenmaksua vuosiin. Syyni on ollut se etten ole käyttänyt Juurikasvua aikoihin. En haluaisi sen kuitenkaan häviävän inci-listoineen ja nostalgiakirjastoineen bittiavaruuteen. Keskustelufoorumi on aika vanhanaikainen verrattuna uusiin somekanaviin. Mutta Juurikasvu on ainoa suomenkielinen hiustenhoitofoorumi. Kynnys on paljon isompi kirjoittaa LHC:n (longhaircommunity)

12.7.2020

Häpeä

Musiikki on ihmeellistä. Pidän kaikenlaisesta musiikista. En ole genreuskovainen...enää. Tässä muutamia lauluääniä jotka saavat karvat pystyyn (siis hyvällä tavalla)
Anneke van Gierspergen
Ville Laihiala
Andre Linman
Peter Steele
Unohtamatta kitaratilutuksia:
Miika Tenkula
Alexi Laiho

Varmasti on muitakin mutta muutama jotka toimivat vuodesta toiseen. Toimivuudella tarkoitan joutumista musiikin "sisään". Pelimusiikki toimii myös ja osittain ysäri. En ole musiikin suhteen kranttu mutta kaikista ei tule kylmiä väreitä.

Elämääni säestää häpeä. Muistan ihan käsittämättömän pieniä asioita lapsuudesta ja teini-iästä jotka alkavat hävettää. Ja kuvittelen suunnilleen joka ikisen muistavan saman asian. Häpeä on voimakasta ja todellisuudessa kukaan tuskin muistaa niitä asioita. Mitättömiä asioita. Häpeän helposti, vaikka aihetta ei olisikaan. Riittää että avaan suuni ja puhun toisille. Se johtaa siihen että en puhu koska pelkään häpeää. Pitäisiköhän yrittää olla itselleen armollisempi... Toinen asia jonka huomaan blogeista ja päiväkirjoista on erilaisuuden tunne. Tunne siitä että on yksin, eikä kukaan ymmärrä kun en itsekään ymmärrä. Ristiriitoja muiden ja itseni kanssa. Turhautumista muihin ja itseen, väärinymmärryksiin ja häpeään. Eristäytymistä muista koska kukaan ei ole sen arvoinen että kannattaisi tutustua. Nyt tajuan sen verran että tutustuminen ei tule väkisin, jos kemiat eivät kohtaa niin ne eivät kohtaa. Niitä ihmisiä on muutamia joiden kanssa ne kohtaavat ja se on ihan ok.